Yrityksen tavoite on tuottaa hyvää

yrityksen tarkoitus

Yrityksen tavoite on tuottaa voittoa“, kuuluu taloustieteen ikivanha mantra. Tämä tavoite on jopa osakeyhtiöiden osalta kirjattuna osakeyhtiölakiin: “Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” En onneksi ole ainoa kauppislainen, joka on säpsähtänyt lauseen kohdalla. Kirjan Taivas ja helvetti tarinassa Jari Saravuo kertoo kuinka alkoi väitellä asiasta professorin kanssa yliopiston taloustieteen oppitunnilla. Koko voiton käsite on kovin suppea taloustieteessä, sillä se ei kata muuta kuin taloudelliset tulot.

Raha on välinearvo, joka ei itsessään pysty takaamaan juuri mitään. Rahan arvo on riippuvainen vakaasta, toimivasta yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Vakaassakaan ympäristössä se ei joidenkin tutkimusten mukaan lisää onnellisuutta enää tietyn tulorajan ylittyessä. Amerikkalainen positiivisen psykologian kärkitutkijan Martin Seligmanin mukaan hyvinvointi elämässä koostuu hedonistisesta eli nautintoon perustuvasta onnesta, sitoutuneisuudesta omaan elämään ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä merkityksellisyyden kokemuksesta ja työskentelystä päämäärien saavuttamiseksi. Rahalla saa hedonistista lyhyt aikaista mielihyvää, mutta kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu pääosin aivan muista asioista. Talous antaa elämälle edellytyksiä, muttei tuo onnea.

Yrityksen päämäärän pitäisi olla sama kuin kaiken työn ja elämämme päämäärän, koska yritys on vain työn organisoinnin muoto. Yhteiskunnassa työn pitäisi tähdätä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Jos se tuhoaa hyvinvointia, muttaa tuottaa rahaa, joka käytetään hyvinvoinnin lisäämiseen, tilanne on plus miinus nolla.

Taloudellinen kannattavuus ja voiton tuottaminen osakkeen omistajille luo kyllä edellytykset toiminnalle, muttei se voi ikinä olla lopullinen päämää. Yritys tuottaa hyödykkeitä, tuotteita tai palveluita, joiden tarkoitus on parantaa elämän laatua tavalla tai toisella. Nykymarkkinatilanteessa talous, arvon tuottaminen sidosryhmille ja eettisyys kulkevat onneksi yhä enemmän käsi kädessä. Läpinäkyvyys ja rehellisyys tukevat taloudellista kannattavuutta. Tietoa on niin paljon ja helposti saatavilla, ja asiakkaat yhä eettisesti tietoisempia valinnoistaan, että pelkästään “rahanahneet mulkut” harvoin pärjäät kilpailussa pitkään. Valtion ja median tehtävä on tukea oikeudenmukaisuutta ja eettisyyttä. Kilpailun koventuessa aineettoman pääoman, kuten yrityskulttuurin ja työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys korostuu.images

Amerikkalainen nettikauppa Zappos on tuottanut miljoonavoitot tavoittelemalla rahan sijaan sitä, että sidosryhmät olisivat onnellisia. Kirjassaan Delivering Happiness toimitusjohtaja Tony Hsieh kertoo, että tienattuaan ensimmäiset miljoonansa LinkExchangen yrityskaupassa tajusi, ettei ollut yhtään sen onnellisempi kuin ennen. Hän jopa luopui osasta miljoonistaan, koska arvosti enemmän elämää ja merkityksellistä työtä hyvässä ilmapiirissä kuin rahaa. Kokemuksen jälkeen hän oli perustamassa Zapposta, jolle yrityskulttuuri ja asiakaspalvelu ovat kaikki kaikessa. Zappos on ehkä kuuluisin fiksumman yritysfilosofian edelläkävijä.

Eräs kuulemani vasta-argumentti on, että jos yrityksen päätarkoitus ei ole maksimoida voittoa, sen on vaikeampi saada rahoitusta nykymaailmaassa. Osakkeen omistajat ja investoijat usein pyrkivät mahdollisimman suureen taloudelliseen voittoon. Tämä mielestäni kertoo hyvin vakavista ongelmista sijoittajien arvoissa. Haluatko todella sijoittaa siihen, että tuhoamme ympäristöä ja ihmiskuntaa tai esimerkiksi tuhoamme työntekijöidemme mielenterveyden?

Osalta ihmisistä unohtuu olemassaolomme ainutkertaisuus ja kyky pohtia elämämme todellista merkitystä. Mietitkö kuolinvuoteella sitä, mitä tilisi näyttää ja kuinka hieno jachti sinulla on vai sitä, mitä olet saanut aikaan maailman edistämiseksi? Elän uskossa ja toivossa, että kaikki investoijat eivät ole yhtä näköalattomia, tai jos ovat, asia on muutettavissa laajentamalla ajatteluamme oman navan tuijottelusta koko olemassaoloon. Totta kai hyvä yritys tuottaa yleensä sekä paljon hyvää, että paljon voittoa, mutta jos nämä ovat ristiriidassa, onko yhteiskunnan pahoinvointi sen rahan arvoinen?

Yritysjohdon on syytä miettiä yrityksensä todellista päämäärää. Kysymys on loppujan lopuksi siitä, minkä takia elät ja työskentelet. Mikä todella motivoi? Rahaa suuremmilla päämäärillä johto kykenisi todennäköisesti motivoimaan työntekijöitään paremmin, mitä kautta myös luomaan tehokkkuutta. Vaikka lyhyellä aikavälillä menettäisiin jokin summa, niin avoimuus ja eettisyys todennäköisesti pitkällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin myös taloudellisesti. Vaikka niin ei jossakin harvinaisessa tapauksessa tapahtuisi, niin johto voisi miettiä oman elämänsä päämääriä. Mille olet valmis uhraamaan suuren osan elämästäsi? Työskenteletkö mieluummin saadaksesi miljoonan ja elät epätasa-arvoisessa, saasteisessa ja väkivaltaisessa maailmassa, jossa lapsenlapsesi voivat sinuakin huonommin, vai työskentelet hyvällä omalla tunnolla hiukan kohtuullisemmalla palkkapussilla päämääränäsi parantaa tätä paikkaa, jossa elämme? Onneksi tämä vastakkainasettelu on harvoin todella välttämätöntä, sillä eettisesti toimiminen on usein pitkällä aikavälillä kannattavaa.

Mitä jos aiemmin viittaamaani osakeyhtiölain viidettä artiklaa muokattaisiin sisältämään liiketoiminnan eettisyysnäkökulman: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa ihmiskunnan ja ympäristön kannalta eettisesti voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin“? Unohtamalla etiikan ja humanistiset arvot, nykyinen laki tavallaan tukee sademetsien hakkaamista, halvan kiinalaisen lapsityövoiman käyttämistä, jättehuollon unohtamista, työntekijöiden loppuun polttamista, kuluttajien harhaanjohtamista, epäekologiseen ja kestämättömään kulutuskulttuuriin kannustamista ynnä muuta, mikä pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisemmin katsottuna enemmän köyhdyttää kuin rikastuttaa yhteiskuntaamme. Nykyinen laki vie yritysmaailman toimijoiden huomion yksioikoisesti rahalliseen arvoon, jolloin loppupeleissä merkitsevämmät arvot unohtuvat. Eikö lakien tarkoitus nimenomaan olisi suojella yhteiskuntaa?

Julkisella sektorilla samaa painetta ei ole yhtä selkeästi, mutta samaa ajatusta ilmenee sielläkin. Eräs esimerkki terveydenhuollon organisaatiosta, jossa osa johtajista kannustaa määrään laadun kustannuksella. Ei sillä niin väliä kuinka potilaita hoidetaan tai miten työntekijät voivat, kunhan mahdollisimman montaa potilasta hoidetaan, jotta näyttäisimme tehokkailta (ja saisimme rahaa).

Oli kyse yksityisestä tai julkisesta, on ihmisyytemme vastaista, että työorganisaation ylin päämäärä olisi tuottaa rahaa.

One Reply to “Yrityksen tavoite on tuottaa hyvää”

  1. […] Why wouldn’t we define profit again? (Read more: My Finnish article Yrityksen tarkoitus on tuottaa hyvää.) […]

Leave a Reply